Motivaatio työelämässä
Perimmäiset motivaattorit ja kysymykset
Onko motivaatio työelämässä nälän ja asuntolainan aiheuttamaa pakkoliikehdintää? Miksi me jaksamme painaa arkipäivisin aamusta iltaan, useimmiten potien hieman huonoa omaatuntoakin. Joku sanoo tätä oravanpyöräksi, joku ruuhkavuosiksi. Nyt pandemian aikana moni on pysähtynyt miettimään motivaattoreitaan.
Me kaikki olemme yksilöitä, kaikeksi onneksi työelämänkin kannalta. Miten yksilö havaitsee omat motivaattorinsa? Kuinka esihenkilö voi tarvittaessa auttaa tiimiläistään motivaation voimistamisessa? Kuinka rakennamme tiimiimme luottamuksellisen ilmapiirin? Tähän kaikkeen coaching tarjoaa työkaluja esihenkilön ja tiimiläisen avuksi.
Taitoja ja tietoja voidaan kehittää, mutta perusasennetta ei juurikaan voi muuttaa. Näin sanonta sen kertoo ja olen henkilökohtaisesti samaa mieltä. Onko asenne motivaatiota? Voiko asenne olla opittua, tuleeko se jostain sisältä? Vai voiko asennetta oppia muuttamaan, jopa päättämään siitä? Meillä länsimaisessa hyvinvointivaltiossa operoivilla on lähtökohtaisesti lämmin paikka ja ruokaa tarjolla, niin on suorastaan etuoikeus miettiä omaa asennettaan. Entä jos olosuhteet olisivat toiset? Minulle, mielekästä työtä mukavien kollegoiden ja hyvien asiakkaitten kanssa tehdessä, asenteeni on tehdä parhaani, ylittää asiakkaiden odotukset kustannustehokkaasti ja täyttää esihenkilöni minuun asettamat odotukset tulosten suhteen.
Näin pandemian aikana, etäillessä ja kotoillessa näissä kauluspaitahommissa, on tullut pohdittua paljonkin asennetta. Minä uskon siihen, että tietty asenne, tietynlainen ”nälkä” tehdä asioita on meihin sisäänrakennettu jo työelämään tullessamme. Tarvitseeko tuota asennetta sitten muuttaa? Useimmiten tietenkään ei. Jos kuitenkin pandemian aiheuttaman uuden tilanteen myötä olet itse näitä asioita pohtinut, saati jos asiakkaasi tai esihenkilösi on näihin teemoihin viitannut, coachingilla on sinulle annettavaa. Coaching avaa sinulle uusia näkökulmia, uusia mahdollisuuksia jäsentää itseäsi ja ympäröivää työelämääsi. Kun keskusteluhetkeksi hyppää luottamukselliseen, kahdenkeskiseen keskusteluun coachin kanssa, on kokemus hyödyllinen ja antoisa.
Motivaatio vaihtelee eri tilanteissa – mitä tuon mukanani huoneeseen?
Motivaatio vaihtelee eri tilanteissa ja aikoina, olemmehan ihmisiä. Kyllä me kaikki tunnistamme sen aamun, kun tuntuu, ettei nyt vaan lähde. Toisaalta se on myös päätös, pidänkö naaman näkkärillä vai päätänkö, että nyt lähtee, mallia Hangon keksitehdas. Mitä tuon huoneeseen, kun tulen paikalle? Nyt hybridityön aikana etänäkin tuon nimittäin Teams-”huoneeseen” aina jotain, hyvässä ja haasteellisessa. Varsinkin, jos olen esihenkilöasemassa, koko olemus ja kaikki tekeminen on viestintää. Ihmisen kohtaamisen aitouden ja hänen asialleen avoinna olemisen aistii kyllä etänäkin. Katsonko kanssaihmistä silmiin vai yritänkö kurkkia meilejä jaetulla näytölläni. Onko habitukseni suunnattu tähän kanssaihmiseen vai tavoitteleeko kroppani jo kännykkää malttamattomana. Coachingissa kahdenkeskisissä keskusteluissa harjaannutetaan meitä läsnäoloon, toisen ihmisen ajankohtaisten teemojen läpikäyntiin hänen tarvitsemallaan tavalla. Hänen näkökulmaansa arvostaen, yhdessä uusia näkökulmia ja eteenpäinmenoreittejä kartoittaen. Tästähän tiimityössä on kyse, kukin tuo oman arvokkaan näkökulmansa soppaan, josta yhdessä rikastamalla ja sitoutuen tulee yhä parempi.
Mitä sulle kuuluu – oikeesti?
Liian harvoin aidosti kysymme kanssaihmisiltämme mitä heille kuuluu. Joissain kielissähän ”mitä kuuluu” on sama kuin ”hei”, mutta minun mielestä meille globaalisti hiljaisemmiksi karrikoiduille suomalaisille samainen kysymys ei ole vain tervehdys. Mitä sulle kuuluu? Miten sulla menee? Oikeat kysymykset ja kuuntelu ovat coachingin peruskalliota. Muistammehan esihenkilöinä kyseessä olevan palvelutehtävä. Esihenkilönä minun tehtäväni on edistää tiimiläisteni työtä. Poistaa turhat tekemisen esteet ja häiriöt, priorisoida tarvittaessa. Ennen vanhaan esihenkilö osasi kaikkien omien tiimiläisten työtehtävät, ainakin omasta mielestään. Tarvittaessa opasti niitten tekemisessä, opetti, välillä direktio-oikeudella huomauttaen. Nykyään on päinvastoin. Esihenkilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia hallita tiimiläistensä työtehtäviä. Maailma muuttuu niin nopeasti, työtehtävät siinä mukana. Kukin rooleissaan on juuri sen tehtävän paras asiantuntija. Siksi esihenkilön tehtävän tulee olla palvelutehtävä, ei mitään muuta.
Mitä sulle kuuluu, miten sulla menee? Kysyminen ja kuuntelu, tärkeimmät esihenkilön tiimityötaidot nykyään. Mitä muuta, mitä vielä? Kysy ja anna tiimiläisesi puhua. Olen kuullut, että coach on pystynyt kysymään seitsemän kertaa tämän, kunnes coachattavalla ei enää avautunut uutta näkökulmaa juuri siitä aiheesta. Milloin me olemme viimeksi kysyneet tarpeeksi, oikeasti? Olemmeko kysyneet, mutta jo heti vastauksen loppupuolella kiireessämme rynnänneet jo vastaamaan. Annammehan kanssaihmisen puhua loppuun asti. Kuuntelu. Tälle on työelämässä tilaus, mutta onko sille paikka. On, kun maltamme. Maltamme olla läsnä, maltamme kuunnella, eli maltamme antaa ihmisen puhua loppuun. Coachingin yksi keskeinen teema on, että toinen tietää aina jotain mitä sinä et tiedä. Kuuntelu. Kuuntelemalla oppii. Mitä vielä? Vaikka joskus me suomalaiset olemme hiljaisempia, niin työstä me puhumme mielellämme. Kokeilepa. Muista esihenkilönä kahden korvan ja yhden suun ”sääntö”. Huomaat, että kanssaihmisellä on asiaa, paljon, sellaista mitä sinä et tiennyt, kun aina kiireessä ei kerkiä (lue: malta) kuunnella.
Kolme tärkeää kysymystä motivaation löytämiseksi
Buddhalaisen munkin kolme kysymystä resonoivat minulle vahvasti. Mikä on sinun elämäsi tärkein hetki? Kuka on elämäsi tärkein ihminen? Mikä on elämäsi tärkein tehtävä? Me voidaan olla mitä mieltä vaan uskonnoista, kuten onneksi vapaassa yhteiskunnassa saamme olla, mutta nämä kolme kysymystä ovat itsessään äärimmäisen tärkeitä. Nämä kun muistaa teemoina esihenkilöasemassa, niin pärjää jo pitkälle. Hetkessä ja momentumissa mukanaolo. Kaikki tekeminen (tai tekemättömyys) on viestintää, erityisesti esihenkilöasemassa. Läsnäolo, siis aito läsnäolo. Toisen ihmisen huomioon ottaminen, olipa hän kollega, tiimiläinen, esihenkilö, asiakas tai sinulle tuntematon ihminen. Eivät nämä edellä mainitut teemat ole itsestäänselvyyksiä nykyisessä pandemian lisäksi kiireen, somen, multitaskaamisen jne. riivaamassa maailmassa. Somessa on tietty paljon hyvää, kaikkine sosiaalisine aspekteineen ja liiketoimintamahdollisuuksineen, mutta on se myös ”erakoiva”.
Takaisin kolmeen kysymykseen, ja niiden vastaukseen. Mikä on sinun elämäsi tärkein hetki? Juuri tämä on sinun elämäsi tärkein hetki. Entä kuka on se tärkein henkilö elämässäsi? Hän on se, jonka kanssa juuri sillä hetkellä olet. Entä mikä on tärkein tehtäväsi maailmassa? Tärkein tehtäväsi on olla läsnä sille ihmiselle, joka on kanssasi tässä hetkessä. Näillä coachingia hyvin kuvaavilla kysymyksillä saadaan pintaan ne perimmäiset motivaattorit työelämässäkin - ihan siinä perussettipäivän multitasking-rumbassakin näillä kolmella kysymyksellä on perustavanlaatuinen paino.
Henrik Tuulos on sertifioitu business coach ja kokenut esihenkilö, joka nauttii kollegoiden lisäksi asiakkaitten ja yhteistyökumppaneitten kanssa yhteisiin tavoitteisiin pyrkimisestä. Hän uskoo valmentavaan johtajuuteen, sitoutuneeseen tiimityöhön, asiakasnäkökulman merkityksellisyyteen sekä luottamukseen tuloksellisen yhteistyön edellytyksenä. Henrik on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hänellä on monipuolinen kokemus myynti- ja liiketoimintajohtajan tehtävistä.